tiistai 17. maaliskuuta 2020

Kyltti- ja tulostusalan suunnitteluohjelmat

Kirjoittaja: Juha Tarvainen / Seri-Deco Oy



Perinteiset graafisen alan suunnitteluohjelmat kuten Adobe Illustrator CC ja CorelDRAW ovat monipuolisia suunnittelijan välineitä. Niitä ei kuitenkaan ole suunniteltu suurkuvatuotantoon tai tarranleikkaamiseen, joten niihin oli aiemmin saatavilla ohjelman alkuperäisiä ominaisuuksia täydentäviä lisäohjelmia eli tuotannollisia plugeja. Näiden plugien tarjonnan vähentyessä varsinaisten Adoben tai Corelin tuotteiden rinnalla voi olla suurikin tarve käyttää Sign & Display -sektorille alun perinkin suunniteltuja ohjelmia kuten FlexiSIGN tai SignLab, joissa on suunnittelutyökalujen lisäksi töiden esivalmisteluun liittyviä ominaisuuksia.

Työnkulkuohjelmat, joita on käsitelty aiemmissa blogiartikkeleissa (esim. PDF-editorit) ovat tarkoitettuja viime hetken pienehköihin tarkistuksiin tai korjauksiin tuotannon vaatimusten mukaisiksi. Tämän blogin aiheena taas ovat tuotannolliset suunnitteluohjelmat eli kyltti- ja merkintäalan ohjelmat, joilla työt voidaan suunnitella alusta lähtien tai koostaa käyttäen muualta tuotuja graafisia elementtejä. Sellaisten ohjelmien kuin SAi FlexiSIGN tai CADlink SignLab etuna on, että useat mm. kylttien suunnittelussa tarvittavat työkalut ovat suoraviivaisempia tai helpompia käyttää kuin perinteisissä graafisissa ohjelmissa. Lisäksi niissä on toimialakohtaisia työkaluja, jotka puuttuvat kokonaan varsinaisista suunnitteluohjelmista. Artikkelin esimerkit perustuvat uusimpaan Flexi-tuoteperheeseen ja Summan leikkureihin, mutta niitä voi yleensä soveltaa muidenkin valmistajien ohjelmiin ja laitteisiin.

Lähtökohta kylttien ja tulosteiden suunnitteluun

Tuotantotekniikan ohella vähintään yhtä tärkeää on visuaalisen suunnittelun osuus. Tämä on sitä tärkeämpää mitä enemmän suunnittelu- tai koostamisvastuuta tuotantotalolle jää. Ilmeisesti edelleen varsinkin tarranleikkaamisessa suunnittelua tarvitaan melko usein suurkuvataloissa, kun taas tulostusaineistot ovat PDF-formaatin ansiosta yhä useammin valmiita tai lähes valmiita tuotantoon.

Joskus visuaalinen suunnittelu alkaa niin puhtaalta pöydältä, että käytettävissä on vain fonttimääritys ja yrityksen logo tai tavaramerkki. Jos näin on niin silloin typografian, kuvan- ja värinkäytön sekä sommittelun perusteet olisi hyvä hallita. Otetaan näistä yhtenä esimerkkinä typografia, koska se on hyvin tyypillinen yksinkertaisen kyltin peruselementti – vaikkapa kun valmistetaan kyltti, jossa lukee ”Asiakaspalvelu”. On eduksi jos tuntee typografian perusteita kuten fontin ylä- ja alapidennykset, kirjasimen ylä- ja alaosan välinen tasapaino, kontrasti kirjasimen vaaka- ja pystylinjojen välillä sekä luonnollisesti kirjainvälistykset.


Hiukan typografiaa sivuten edellä mainittuun esimerkkiin soveltuu sommittelu eli se mihin kohtaan tarraa tai levyä teksti ”Asiakaspalvelu” sijoittuu. Jos se laitetaan sekä vaaka- että pystysuunnassa keskelle niin se on kyllä matemaattisesti tarkasteluna ihanteellisen tuntuisella kohdalla, mutta ei visuaalisesti. Oleellisista tämän tyyppisen kyltin visuaalisessa suunnittelussa on siis se, että sekä teksti että sommittelu saadaan näyttämään halutunlaiselta.

Kuva 1. Tyypillinen kyltti, joka voidaan joko tulostaa tai leikata tarrasta. A- ja S-kirjain näyttävät saman korkuisilta, mutta eivät todellisuudessa ole sitä. E-kirjain näyttää symmetriseltä, mutta ei ole sitä. L-kirjaimen vaaka- ja pystylinjat näyttävät yhtä paksuilta, mutta eivät ole sitä. Samaa periaatetta oikean vaikutelman synnyttämisestä voi soveltaa kirjainvälistyksiin ja sommitteluun, koska ne eivät perustu tasajakoon.

Kun visuaalisen suunnittelun lähtökohdat ovat kunnossa - joko suunnittelijan tai tuotantotalon jäljiltä – tuotantoprosessi etenee suunnittelutyöstä mahdollisimman joustavasti tuotantoon. On kuitenkin huomattava, että visuaalinen viestintä alana voi edellyttää erilaisia teknisiä esivalmisteluun liittyviä toimenpiteitä, jotka menevät varsinaista sisältöä pidemmälle. Tästä esimerkkejä ovat roll-up telineen mekanismin viemän tilan varaus julisteeseen, ”bleedin” eli leikkausvaran sisällyttäminen tuotantotiedostoon tai leikkauslinjan lisääminen kun tulostukseen yhdistyy muotoonleikkaus. Yksinkertaisessa läpivärjätystä vinyylistä leikattavassa tarrassa pitää ehkä miettiä miten suunnittelutyössä mahdollisesti olevat ”piiloviivat” saadaan luotettavasti poistettua rikkomatta varsinaista sisältöä, jotta leikkausjälki olisi halutunlainen.

Mitä monet käyttäjät ovat huomanneet näistä kylttialan ohjelmista

Yksi huomattava ero perinteisiin graafisiin ohjelmiin on se, että nämä ohjelmat sisältävät suoraan laiteajureita (RIP-ohjelmien tapaan) ja muita tuotannossa tarvittavia työkaluja. Näitä työkaluja ovat mm. tarran tai muun materiaalin leikkaamisessa tarvittavat älykkäät vektorointiominaisuudet, vektoroidun aineiston helppo ja looginen korjaaminen/siistiminen sekä PDF-tiedostojen suhteellisen hyvä, mutta rajoitettu tuontitoiminto. Merkintäalan kannalta keskeisiä asioita ovat myös tekstinvalmistuksen helppous; esim. teksti suoraan kaarelle ja tarkkuus fonttien osalta. Grafiikan luomisessa ei tarvitse tyytyä kiertoteitse tehtäviin toimenpiteisiin koska tuotannolliset ohjelmat hallitsevat luonnostaan leikkauslinjan helpon luomisen sekä tarravärikirjastot. Lisäksi tuotannon kannalta itse leikkaaminen on ammattimaisempaa kuin vaikkapa Illustratorilla tai Corelilla, joiden jatkeena on ilmainen ”plugi” eli lisäohjelma. Tuotannollisissa ohjelmissa leikkaamisessa ovat käytössä myös sellaiset ilmaisohjelmista yleensä puuttuvat perustyökalut kuin perkauslinjat, värierottelun hallinta, materiaalinsäästö ja panelointi. Sekä Flexin että SignLabin -tuotesivuilla on useita havainnollisia videoita tuotannollisista ominaisuuksista ja niiden käyttämisestä.


Kuva 2. Kylttialan ohjelmilla on helppo luoda leikkauslinja ilman suurempaa käsityötä bittikarttalogoon, jos kyseessä on soikiosta tai suorakaiteesta poikkeava muoto. Tässä nimenomaisessa esimerkissä Flexi-ohjelmassa käsitelty tiedosto päätyi tuotantovalmiina RIP-ohjelmaan jonoon n. 30 sekunnissa kun taas kokeneelta graafikolta sama työ manuaalisesti Illustratorissa vei n. 2 minuuttia.



Kuva 3. Kylttialalla hyödyllisten suunnitteluominaisuuksien lisäksi toimialalle tarkoitetuissa ohjelmissa on ammattimainen leikkausikkuna ja tuotanto moduuli, joilla voi mm. minimoida materiaalin hävikkiä tai luoda tarran perkausta helpottavia kehys- tai perkauslinjoja leikattavan työn lisäksi.

Näiden tuotannollisten ohjelmien ajan tasalla pitäminen on tehty helpommaksi kuin ennen. Monet ohjelmistot ovat siirtynyt joko kokonaan kuukausi- tai vuosimaksuihin eli ns. tilauspohjaisiin lisensseihin tai ainakin tarjoavat sitä vaihtoehtona. Nekin ohjelmistovalmistajat, jotka myyvät vain ns. elinikäisiä lisenssejä ovat alkaneet suosimaan vuosimaksuihin perustuvia ylläpitosopimuksia, jotka sisältävät toimivuustakuun ja myös vasteajan mahdollisille vikailmoituksille, verkkoresursseja sekä ikään kuin sivutuotteena aina tulevan 12 kk aikana julkaistavat ohjelmistopäivitykset uusimpiin versioihin. Tämän lisäksi alkuinvestointia ohjelmistolisenssiin ei tarvita, koska tilaustuotetta voi käyttää juuri niin kauan kuin sitä tarvitsee tai niitä voi hankkia joustavasti lisää sekä vähentää mikäli kapasiteetin tarve muuttuu.




Kuva 4. Esimerkiksi Flexi-ohjelmasta on saatavilla jälleenmyyjien kautta 12 kk vuosimaksulla kahta eri versiota kyltinvalmistajien käyttöön. Täydellä versiolla voi suunnitella töitä ja ohjata erimerkkisiä tarraleikkureita ja suunnitteluversiota voi käyttää aputyöasemissa, joista työt voidaan siirtää leikattavaksi täyden version leikkureilla. Jos tarvitsee jotakin ohjelmaa vain 1-2 kk se kannattaa maksaa suoraan valmistajan sivuston kautta luottokortilla ja nojautua valmistajan tukisivuihin.



Ajan tasalla pitämiseen on siis monia hyviä syitä ja jotkin niistä ovat hiukan vastaavia kuin RIP-ohjelmien suhteen (mm. parantunut PDF-tuki ja uusimpien laitteiden laiteajurit), mutta nyt kun vuoden 2020 tammikuu on ohitettu niin kannattaa miettiä entistä vakavammin Windows 7-pohjaisten tuotannon työasemien muuntamista Windows 10 Pro -aikakauteen. Ns. mainsteam -tukijakso Windows 7:lle päättyi jo 13.1.2015 ja loputkin 7-tuesta päättyi 14.1.2020. Tämä tarkoittaa, että tammikuusta 2020 alkaen 7-työasemia ei voida enää millään keinolla suojata "haitallisilta viruksilta, vakoiluohjelmilta tai muilta henkilökohtaisia tietoja kaappaavilta haittaohjelmilta." Joten onpa Windows 7-pohjaisessa työasemassa käytössä mikä tahansa tuotantoon liittyvä ohjelma (tarranleikkaus, brodeeraus, lasermerkintä, jyrsintä tai RIP-ohjelmalla ohjattava tulostus) niin käytännössä Windowsin ja siihen liittyvien tuotanto-ohjelmien päivitys kannattaa tehdä niin pian kuin mahdollista ellei sitten irrota työasemaa internetistä.


Tässä yhteydessä on hyvä huomata Windows 10 Pro:n eri versioiden lyhyt elinkaari verrattuna aiempiin Windows-käyttöjärjestelmiin. Jos Windows 2000:n, XP:n tai 7:n elinkaari laskettiin vuosissa niin 10 Pro:n kevät- ja syyskausilla julkaistavien versioiden elinkaari lasketaan kuukausissa (18 kk). Joten jos haluaa hyötyä uusimpien tuotanto-ohjelmien päivityksistä ja tuesta on hyvä pitää myös itse Windows entistä tiuhemmin ajan tasalla.


FESPA ja European Sign Federation

FESPA ilmoitti vuonna 2012 liittoutumisesta European Sign Federation (ESF) kanssa ja järjesti jo vuoden 2013 FESPAn yhteydessä Lontoossa oman uuden kylttialan tapahtuman. Yhtenä perusteena tuolle tapahtumalle oli alojen vahvistuva yhdentyminen kuten tässä tapauksessa kyltti- ja tulostusalan lähentyminen toisiinsa.  Seuraava tapahtuma, jossa tämä kumppanuus tulee näkymään on FESPA Madrid 2020, joka vallitsevan koronaepidemian takia on siirretty maaliskuulta myöhempään ajankohtaan.

European Sign Federation on perustettu vuonna 1966 ja on päivittänyt tavoitteitaan kylttialalla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yksi ESF:n tavoitteista on kylttialan arvostuksen ja sen myötä myös kyltinvalmistajien arvostuksen edistäminen. Hyvä kysymys nimittäin on, että miltä esim. yritysten tai yhteisöjen rakennukset näyttäisivät ilman nimiä, värillisiä opasteita ja ihmisiä niiden takana. Muita ESF:n tavoitteita ovat mm. toimialaan liittyvät tekniset parannukset, markkinointi ja laillisten oikeuksien suojaaminen. Tämä on sopusoinnussa erilaisten kattojärjestöjen ohella myös muissa toimijoissa ja siksi eri maissa olevat valmistajien valtuuttamat jälleenmyyjät antavat tarvittaessa asennus-, käytönopastus- tai asiantuntija-apua sekä järjestävät kursseja tarpeen mukaan.

Kirjoittaja


Juha Tarvainen
Seri-Deco Oy
Puh. 010 841 8065
juha.tarvainen@seri-deco.fi

Juha Tarvainen on tekninen asiantuntija Seri-Decolla. Juhalla on yli 25 vuoden kokemus kouluttamisesta ja yli 20 vuoden kokemus suurkuvaympäristöistä. Hän on erikoistunut tuotannolliseen työnkulkuun ja värihallintaan. Lisätietoa: juha.tarvainen@seri-deco.fi



Lähteitä:



Seri-Deco Oy on vuonna 1977 perustettu graafisen viestinnän tuotantolaitteiden ja tarvikkeiden maahantuoja, joka kuuluu kansainväliseen Spandex-konserniin. Seri-Deco tarjoaa ratkaisuja suurkuvan tai merkkauksen tuotantoon erilaisille materiaaleille sekä tuotteiden viimeistelyyn ja esillepanoon Suomen ja Baltian markkinoilla. Tuotevalikoima sisältää mm. HP:n suurkuvatulostimet (HP Gold Partner), materiaalit, tulostusvärit, leikkurit, laminaattorit, tuotantolaserit, ohjelmistot, asennustarvikkeet ja display-tuotteet. Seri-Deco tarjoaa myös teknisen tuen ja huoltopalvelut sekä työnkulku- ja automaatioratkaisut koulutuksineen. Seri-Decon pääkonttori sekä Suomen ja Viron varastot sijaitsevat Tuusulassa. Tytäryhtiö toimii Vilnassa, Liettuassa. 

www.seri-deco.fi  |   www.seri-deco.ee  |   www.seri-deco.lt