Näytetään tekstit, joissa on tunniste värihallinta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste värihallinta. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 27. elokuuta 2017

Moderni perusvärihallinta suurkuvassa

Kirjoittaja: Juha Tarvainen/Seri-Deco Oy

©X-Rite Pantone
Värihallinta on yksi suurkuvatuotannon kivijaloista ohjelmistopuolella. Reilun vuosikymmenen aikana laadunvalvonnassa on tapahtunut pari isoa parannusta. Profiilin rakentamisen perusta on muuttunut silmämääräisestä tai painomaailmaan nojautuvasta arvioinnista täsmälliseen mittaamiseen digitaalisen tulostamisen ehdoilla viime vuosikymmenen lopulla. Suurin uudistus on toteutunut FOGRA PSD-konseptin myötä. Samaan aikaan myös HP on tehnyt hyvää työtä helpon perusvärihallinnan saattamiseksi kaikkien ulottuville.


Kolme eri työnkulkua profiilien rakentamiseen


Modernin värihallinnan perusteet alkavat siitä potentiaalista, joka sisältyy jokaiseen riittävästi varusteltuun HP Latex-tulostimeen. Latex 360 -sarja ja sen jälkeen esitellyt vastaavat mallit antavat mahdollisuuden rakentaa useimmille umpinaisille materiaaleille tulostinkohtaisesti optimoidun profiilin suoraan tulostimessa. Tämä varmistaa tietyn peruslaadun toisistaan selvästi poikkeaville materiaaleille kuten kiiltävälle polymeeritarralle, mattapintaiselle monomeeritarralle tai julistepaperille. Prosessia helpottaa tulostimen sisällä olevan mittauslaitteen automaattinen toiminta.

Toinen työnkulku profiilien rakentamiseen on perinteisempi, tulostimen ulkopuolella tapahtuva profilointi, joka on manuaalisempaa kuin HP tulostimessa tehtävä profilointi. Tämä tapa johtaa kuitenkin siihen, että muutkin kuin HP Latex -tulostimet saadaan peruslaadun piiriin hyödyntämällä ulkoisilla värimittareilla uusimpia ISO-standardien mukaisia mittaustapoja. ISO- standardithan määrittelevät ensimmäistä kertaa graafiselle alalle todenmukaisemmat mittaustavat optisia kirkasteita sisältäville materiaaleille kuten kankaille, muoville ja paperille.

Kolmas tapa rakentaa profiileja muistuttaa HP Latex -tulostimella tapahtuvaa profilointia, mutta siinä on samoja lisäetuja kuin edellä mainitussa manuaalisessa työnkulussa. Siinä voidaan siis profiloida kaiken merkkisiä tulostimia ja huomioida optiset kirkasteet. Ulkoisen, automaattisesti toimivan värimittarin avulla voidaan nopeuttaa mittausarkkien lukemista, vähentää lukuvirheitä, saada todenmukaisempia mittaustuloksia myös tavallista kiiltävämpää tulostusväriä käyttäville tulostustekniikoilla (HP Latex) sekä profiloida oikeaoppisesti ja aidosti myös valokaappisovelluksia (Barbieri: valokaappimuovi, -kangas tai -pressu).

Miksi sitten tehdä profiilit itse? Eikö RIP-ohjelmien, materiaalien valmistajien tai maahantuojien kautta saa jo melko kattavan valikoiman profiileja?

Joskus näin onkin. Siinä tapauksessa voi riittää, että HP Latex-tulostimen värimittarilla suoritetaan vain lyhyt kalibrointi (n. 4-5 x nopeampi prosessi kuin varsinaisen profiilin tekeminen). Mikäli on kyseessä jokin yleinen liuotin- tai tasotulostin, saman asian voi tehdä ulkoisella mittarilla.

Ilman tätä mittausta muualta ladatun yleisprofiilin toimivuus on sattumanvaraista. Jos haluat tietää lisää aiheesta, blogin lopusta löydät ensimmäisenä lähdeviittauksena barbierin kirjoituksen profiilien vertailusta (ilmaiset yleisprofiilit vs. maahantuojien tai konsulttien tekemät profiilit vs. tuotannon itsetekemät profiilit).

HP CSP omatoimiseen profilointiin


HP:n kehittämä HP Custom Substrate Profiling-ratkaisu löytyy vakiovarusteena mm. HP Latex 360, 365 ja 560 -tulostinmalleista. Laitteen kosketusnäytön kautta toimiva profilointiohjelmisto on erittäin helppokäyttöinen. Valmistajalta löytyy lukuisia videoita ja kirjoituksia, joiden avulla profiloinnin sisäistäminen onnistuu mutkattomasti (ks. lähdeviitteitä tämän kirjoituksen lopusta). Seri-Decon tekninen asiakaspalvelu auttaa myös mielellään tämän konseptin kanssa.

Tyypillisiä esimerkkejä profiloinnin polttavasta tarpeesta ovat mm. mattatarra tai -paperi ja muut huokoiset tai mattamaiset materiaalit kuten roll upit, kankaat (mikäli ao. HP tulostin tukee niitä mekaanisesti) sekä tapetit.

Käytännön tasolla HP CSP ratkaisu sisältää X-Rite -mittarin ja ICC-laskentamodulin. Lisäksi tulostimen tulostuskelkka toimii tässä tapauksessa mittarin robottikätenä.

©HP: HP Latex 360 oli ensimmäinen HP CSP profilointiratkaisulla varustettu Latex-tulostin 

Toiminnallisesti tämän kokonaisuuden laskennallinen arvo on 4.000-5.000 euroa. Mikäli omistaa Latex-tulostimen, olisi sääli antaa tämän ominaisuuden seisoa tyhjän panttina jo pelkästään taloudellisista syistä. Profiloinnin arvo tuotannolle on paljon enemmän kuin minkään mittarin tai laskentaohjelmiston hankintahinta – kysymys on laadusta, ennakoitavuudesta sekä ajan ja materiaalin hävikin minimoinnista.

Perinteinen tapa profiloida RIP-ohjelmassa manuaalisilla mittareilla


Manuaalimittarilla RIPin kautta tehtävä profilointi on ollut perinteisesti se yleisin tapa profiloida, johon on vanhemmissa PS-RIPeissä voinut liittyä tarve käyttää RIPin lisäksi kolmannen osapuolen laskentamodulia itse profilointivaiheeseen. Tämä voi osittain selittää syyn miksi profilointi koetaan joskus vaikeaksi tai etäiseksi.

Tapahtuupa nykyaikainen profilointi RIPin kautta manuaalisella tai automaattisella mittarilla, periaate on aina sama. Ensin määritellään sopivat ajurin asetukset. Sitten valitaan järkevä värikuorma kullekin CMYK-värille ennen niiden linearisointia. Tämän jälkeen valitaan tuotantotarkoitukseen sopiva kokonaisvärikuorma. Lopuksi lasketaan tuon tarkoituksen mukainen ICC-profiili.

Kuten alussa todettiin, jo tällä perinteisellä menetelmällä värihallinnan piiriin saadaan nyt myös muutkin kuin HP Latex -tulostimet. Lisäksi kankaita, papereita sekä muoveja profiloitaessa voidaan hyödyntää alan uusimpia standardeja.

Tämän menetelmän käyttäminen edellyttää esimerkiksi seuraavat osatekijät: X-Rite -mittari ja RIPistä löytyvä ICC-laskentamoduli.

Esimerkkinäkymä perinteisestä profilointiprosessista RIPin sisällä.

Toiminnallisesti tämän kokonaisuuden laskennallinen arvo on 2.000-3.000 euroa. Nykyään monissa APPE-RIPeissä tuo ICC-laskentamoduli sisältyykin automaattisesti RIPin hintaan. Tämän jälkeen ei tarvitakaan kuin korkeintaan värimittari ja pieni työpajakurssi käytönopastukseen.

Profiloinnin merkitys tuotannolle on tässäkin tapauksessa paljon enemmän kuin minkään mittarin tai laskentaohjelmiston hankintahinta. Kysymys on laadun ja muiden vastaavien etujen lisäksi jopa merkittävistä säästöistä värikustannuksissa, joustavuudesta tai tarjousten tekemisestä.


Profilointi RIP-ohjelmassa automaattisilla mittareilla


Automaattisella mittarilla RIPin kautta tehtävä profilointi on selkeästi yleistynyt. Tämä tapa on tietyltä osin lähellä HP CSP-ratkaisua. Profiloinnin työnkulun periaate on sama kuin manuaalisella mittarilla – alkaen ajurin asetuksista päättyen tuotantotarkoituksen mukaisen ICC-profiilin laskentaan.

Automaattisesti toimivan värimittarin avulla voidaan nopeuttaa mittausarkkien lukemista ja vähentää lukuvirheitä. Mittarin merkitys korostuu mitä useammin tuotetaan tai huolletaan profiileja sekä synkronoitaessa useiden erilaisten tulostimien tuottamaa jälkeä toisiinsa (FOGRA PSD -konseptin käyttöönotto työpajan avulla). Laitteiden synkronointi on tärkeää, mikäli erilaisia tulostintekniikoita ja -materiaaleja käytetään yhdelle asiakkaalla samaan kampanjaan. Tällöin suurkuvajälki saadaan synkronoitua mahdollisimman tarkasti asiakkaan digi- tai offsetpainettuihin kampanjamateriaaleihin.

Komponentteina ajatellen tämä automaattinen menetelmä vaatii esim. barbieri SpectroLFP -mittarin ja RIPistä löytyvän ICC-laskentamodulin sekä käyttötaidon.
©Barbieri: SpectroLFP -automaattimittari mittaa oikeaoppisesti ja aidosti myös kirkkaita sekä läpikuultavia materiaaleja.

Toiminnallisesti tämän huipputekniikkaa sisältävän kokonaisuuden laskennallinen arvo on 7.000-8.000 euroa. Tämä ei ole vielä korkea hinta, mikäli automaatio on tuotannossa tarpeen. (X-Riten vastaava rajoitetumpi automaatioratkaisu on arvoltaan n. 5.000 euroa).

Barbieri SpectroLFP mittaa valokaappisovellukset altapäin valaistulla kalibroidulla valonlähteellä. Lisäksi siinä on laajemmat mahdollisuudet lisävarusteisiin kuten HP Latex-värin kiiltävyyden eliminointi mittausvaiheessa polarisaatiosuotimella tai profilointimahdollisuus tavallista painavammille levymateriaaleille.

Yhteenvetona


Profiloinnin koko kirjo alkaa siis helppokäyttöisestä HP CSP -ratkaisusta. Mikäli on tarvetta mennä pidemmälle, profilointi siirtyy tehtäväksi RIPin sisällä joko manuaalisella tai automaattisella mittarilla.

HP CSP -profilointi onnistuu helposti pienillä vinkeillä ja ohjeistuksilla Latex-asennuksen yhteydessä sekä käyttöopastuksen yhteydessä jaettavan oheismateriaalin avulla. Muiden profilointitapojen aloittamisessa on suositeltavaa tilata mittarin ja mahdollisen RIP-päivityksen yhteydessä profilointityöpaja (6h paikan päällä toimivuustakuulla).

Jäitkö miettimään jotakin asiaa tai lausetta tässä kirjoituksessa? 

Pyydä lisätietoja tekniseltä tuelta (huolto@seri-deco.fi / puh. 010 841 8060) tai lähetä viestin blogikirjoittajalle (juha.tarvainen@seri-deco.fi).

Lähteet


  • https://www.barbierielectronic.com/en/core-competences/individual-profiles-vs-generic-profiles/48-358.html (barbieri; Home \ Core Competences \ Individual profiles vs. generic profiles)
  • https://support.hp.com/gb-en/document/c04678827 (HP Customer Support > Media Solutions Locator - Certified media for HP Latex Inks - Presets available)
  • https://www.youtube.com/watch?v=0XDld06EsPk (HP Support Advanced; YouTube, Searching for and Installing a new Substrate Preset on the HP Latex 300 Printer Series)
  • https://www.youtube.com/watch?v=OhHmamaTq9I (HP Support Advanced; YouTube, Improving Color Consistency on the HP Latex 300 Printer Series)
  • http://h20435.www2.hp.com/t5/HP-Latex-300-Series/How-to-use-and-clone-generic-presets-on-HP-Latex-300-series/ba-p/297941 (HP Latex Knowledge Center > HP Latex 300 Series > How to use and clone generic presets on HP Latex 300 series Printers)
  • https://www.youtube.com/watch?v=PjL1uUvnk6k (HP Support Advanced; YouTube, Creating a New Substrate Profile from an Existing One on the HP Latex 300 Printer Series)
  • http://h20435.www2.hp.com/t5/Media-Applications/Understanding-the-HP-media-settings-files-OMS/ba-p/299657 (HP Latex Knowledge Center > Media & Applications > Understanding the HP media settings files: *.OMS)
  • http://www.xrite.com/categories/calibration-profiling/i1-solutions
  • https://www.caldera.com/solutions-en/color/
  • http://www.onyxgfx.com/products/workflow/key-features/color/
  • https://www.youtube.com/watch?v=6VIFVPxzna4 (BARBIERIelectronic; YouTube, BARBIERI Spectro LFP: Measuring-Glass)




Blogikirjoittaja 

Juha Tarvainen
Seri-Deco Oy




 Juha Tarvainen on tekninen asiantuntija Seri-Decolla. Juhalla on yli 25 vuoden kokemus kouluttamisesta ja yli 20 vuoden kokemus suurkuvaympäristöistä. Hän on erikoistunut tuotannolliseen työnkulkuun ja värihallintaan. 
Lisätietoa: juha.tarvainen@seri-deco.fi





Seri-Deco on vuonna 1977 perustettu kuvallisen viestinnän laitteiden, materiaalien ja tarvikkeiden maahantuoja. Tarjoamme ratkaisuja digitointiin, kuvan tai merkkauksen tuotantoon erilaisille pinnoille sekä tuotteiden viimeistelyyn ja esillepanoon Suomen ja Viron markkinoille. Palveluksessamme työskentelevät 42 ammattilaista varmistavat sujuvan logistiikan lisäksi ammattitaitoisen asiakaspalvelun sekä toimivat tuki‐ ja huoltopalvelut. Seri-Decon pääkonttori ja varastot sijaitsevat Tuusulassa. Tytäryhtiö toimii Vilnassa, Liettuassa.
www.seri-deco.fi  /   www.seri-deco.ee  /   www.seri-deco.lt

keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Äärettömän helppoa spottivärikorvausta – SD Automation

Kirjoittaja: Juha Tarvainen/Seri-Deco Oy

Myyttien purkamista


Automaatioon liittyy monia ennakkokäsityksiä ja asiayhteyksiä. Sitä saatetaan pitää esimerkiksi kalliina, vaikeana tai joustamattomana. Todellisuus on kuitenkin, että suurkuvalle järkevässä automaatiossa ei puhuta kalliista suljetuista järjestelmistä, käyttäjän jättämisestä miettimään yksikseen huollon arkeen kuuluvia määrityksiä tai siitä, että pitäisi hankkia iso kasa moduleita, joista tulostaja tarvitsee vain joitakin osia.

Tässä blogissa automaatiolla tarkoitetaan suurkuvaan sopivien automaatiotyökalujen tai makrojen käyttämistä. Olemme Seri-Decossa pitäneet viimeiset 2-3 vuotta avoimena joitakin tähän liittyviä kehitysvaiheita ja tänä vuonna olemme julkaisseet kolme suurkuvalle optimoitua automaatioon viittaavaa palvelutuotetta.

Ensimmäinen niistä on Calderan ja ONYX Thriven kanssa yhteensopiva SD Automation, joka on tarkoitettu laajentamaan RIPin omaa automaattista spottivärikorvausta.

Toinen tuote on enfocuksen PitStop Professionaliin perustuva PDF-laadunvalvonnan ohjelmistorobotti, jossa on mukana SD:n oma Wide and Super Wide Format RIP Kit.

Näiden lisäksi tänä kesänä valmistui viimeisimpänä enfocuksen PitStop2Switchiin perustuva koko työnkulun ohjelmistorobotti, jossa on mukana SD:n Process Control RIP Kit. Molemmista enfocus-kokonaisuuksista on saatavilla valmistajan hyväksymät tekniset tiedot.

Esittelyssä SD Automation


Jotkut käyttäjät ovat saattaneet menneinä vuosina käyttää nyt jo vanhentuneen X-Riten i-Sharen pohjalle rakennettua SD:n spottivärikirjastoa Avery tai RAL Classic -värien toistamiseen mahdollisimman tarkasti esim. Wasatch SoftRIPissä. Tämä oli manuaalinen tapa määritellä spottivärikorvaus yksi väri kerrallaan.

 SD Automation antaa tulostustalolle kolmeen suosittuun vektorigrafiikkaohjelmaan puuttuvat ilmaiset spottivärikirjastot. 

Lisäksi pienellä kustannuksella on saatavilla toimipaikka- tai konsernikohtainen lisenssi, joka avaa näiden samojen spottivärikirjastojen käyttämisen Caldera tai ONYX RIPeissä.

Lopputuloksena on, että käyttäjä voi määritellä sopivat Avery 700/800 (REACH Compliant), RAL Classic tai Pantone -värit suunnitteluohjelmassa ja ne korvautuvat RIPissä automaattisesti oikealla väriarvolla (värimittarilla mitattu väri kerrallaan).

Kannattaa huomata, että RIP-ohjelman versio saattaa rajoittaa yhtaikaisten spottivärien määrän tukea PDF-tiedostossa; esim. Caldera V10 tukee 21 samanaikaista spottivärikanavaa ja Caldera V11:ssä määrä on kasvanut 127:än.

SD Automation on yhteensopiva Flexi, CorelDRAW, Adobe Illustrator sekä Caldera ja ONYX Thrive ohjelmien kanssa.


Käytännön tasolla SD Automation toimitus sisältää lisenssinumeron, suomenkielisen kuvallisen käyttöönotto oppaan, jossa käsitellään helpot kertaluontoiset toimenpiteet (sekä grafiikkaohjelman että RIPin osalta) sekä 13 väritietokantatiedostoa.

APPE-RIPit, joita tuetaan täysin ovat kaksi uusinta versiota; tammikuussa 2017 tämä tulee merkitsemään seuraavaa luetteloa: Caldera V10 ja V11 sekä ONYX Thrive v11 ja v12. Vektorigrafiikkaohjelmista tuettuna ovat Flexi Cloud v11-v12, Adobe CC 2014-2017 ja CorelDRAW X6-X8 (ja X5, mikäli käytössä vielä Windows Professional 7).

Miksi automaattista spottivärikorvausta tai ylipäänsä spottivärikorvausta?


Painokoneilla Euroopassa käytettävien CMYK-värien tarkka vakioitu sävy (FOGRA39) poikkeaa enemmän tai vähemmän eri merkkisten suurkuvalaitteiden CMYK-värikasettien sävyistä, jotka vaihtelevat keskenäänkin suuresti. Ei ole loogista väittää suunnitteluohjelmissa, että jokin Pantone-väri tai muu spottiväri toistuisi mahdollisimman oikein neliväripainokoneen CMYK-arvoilla, jos aikomus on tulostaa ne vaikka Rolandin EcoSOL-järjestelmän CMYK-värikaseteilla. Rolandin tai hp:n tulostin ei ole 4v-painokone.
Yleensä suurkuvatulostuksen tarkimman - jopa painokoneen nelivärisimulaatiota tarkemman simulaation spottiväreille voi saavuttaa käyttämällä RIPissä spottivärien ns. Lab-arvoja perinteisten painokoneiden CMYK-arvojen asemesta.

Lab-arvot perustuvat luonnossa havaittaviin aallonpituuksiin. Tällä samalla metodilla selvitetään esim. maalikaupassa minkä värinen jokin maalattu vanha malli on. Suurkuvassa tätä voidaan soveltaa niin, että halutut värikartat mitataan väri kerrallaan ja niistä muodostetaan pieni tietokanta kunkin eri RIPin ymmärtämään muotoon.

Tämä ei kuitenkaan riitä. Jotta näitä väritietokantoja voisi käyttää RIPissä spottivärien automaattiseen korvaukseen, tarkalleen samojen nimien tulee olla käytössä myös grafiikkaohjelmissa kuten Flexi, Adobe Illustrator tai CorelDRAW.

Spottivärikorvaus suurkuvassa tarkoittaa RIPin kannalta värihallintapoikkeusta. Tiedostossa normaalisti määritellyt RGB- ja/tai CMYK-elementit peilautuvat normaalisti Input-profiileihin kuten Adobe RGB 1998 ja FOGRA39/ISOCoated. Jos RIPissä on käytettävissä Lab-arvoihin perustuvia spottivärikirjastoja, nuo Lab-arvot ohittavat kaikki mahdolliset Input-profiili määritykset eikä Input-profiileja huomioida tai käytetä spottiväritulostuksessa lainkaan.

Spottivärikorvaus RIPissä – joko manuaalisesti tai nykyään automaattisesti – edustaa värihallintapoikkeusta. Esim. Pantone, RAL Classic tai Avery -värien konversio ei mene normaalin Input-profiilista tulostusprofiilin prosessin lävitse vaan suoraan Lab-arvosta tulostusprofiiliin.

Automaattisen spottivärikorvauksen etuja ovat mm. työnkulun ohjeistus/vakiointi suunnitteluvaiheessa. Lisäksi spottivärikorvaus ei ole enää sidottu vain yhteen materiaaliin tai sen yhteen tulostuslaatuun kuten aiemmin manuaalisessa spottivärikorvauksessa. Tämä työnkulku voidaan haluttaessa laajentaa myös koskemaan omia asiakkaita tai sidosryhmiä, sillä SD Automation -lisenssi antaa luvan jakaa vektoriohjelmakirjastojamme veloituksetta. (Värikirjastojen vapaa jako Illustrator, Corel tai Flexi käyttäjille esim. mainostoimistoissa, suunnittelun puolella, arkkitehti- tai suunnittelutoimistoissa).

Miksi automaatio ei ole liian vahva sana


Jos laite- ja ohjelmistovalmistajat esittelevät kansainvälisillä messuilla erilaisia suurkuvan automaatioratkaisuja tai palvelutuotteita, ei ole enää mitään syytä arastella tuon sanan käyttämistä tässä asiayhteydessä. Sanan merkitysalue on tärkeämpi tekijä kuin itse sana, jota käytetään.

Mikä on yhdelle automaatio tai ohjelmistorobotti, on toiselle ”makroja” tai ”Actioneja” Adoben graafisista ohjelmista puhuttaessa. Loppujen lopuksi kyseessä on oman työn tehostaminen tai helpottaminen, jotta siitä hyötyy koko yritys. Mutta miten?

 Jokainen tai lähes jokainen yritys joutuu kohtaamaan toisinaan tehtäviä, jotka eivät suoranaisesti lisää työn arvoa asiakkaalle. Tapauksesta riippuen tällaisia voivat olla tehtävät, joissa otetaan käytännössä vastaan tulostustiedostoja monilla eri tavoilla monenkirjavista lähteistä ja jotka pitää ohjata eteenpäin oikeaan paikkaan.

Jos tällaisia tehtäviä on puuduttavan paljon, miten yritykselle tai työntekijöille jää aikaa erottua joukosta esimerkiksi moniulotteisella asiakaspalvelulla tai uusilla palveluilla. Työtä voi tehdä joko enemmän tai fiksummin. Entä puhuttaessa ns. tulostusvalmiista tiedostoista tai tiedostoista, joissa on otettu kaikki jälkikäsittelyyn tai itse tuotantoon liittyvät asiat huomioon? Onko niin, ettei aikaa yleensä mene minkäänlaisiin ihmettelyihin tai korjauksiin niiden kanssa?

Aika näyttää tuleeko suurkuva-automaatio yleistymään yhtä nopeasti kuin värihallinnan tai APPE-RIPpien omaksuminen Suomessa. Se ei kuitenkaan ole enää utopiaa vuonna 2016, vaan todellisuutta kuten FOGRA PSD -profilointikonsepti on ollut jo lähes 3v.

Kaikki mahdollisesti syntyvä keskustelu ja yhteydenotot ovat tervetulleita tähän aiheeseen. Ehkä voimme yhdessä nähdä lisää myyttejä, jotka voi hyvin purkaa.

Lähteet


  • https://twitter.com/suurkuva/status/765092931648757760
  • https://twitter.com/suurkuva/status/765196172080349184
  • http://www.onyxgfx.com/support/knowledge-base2#!/entry/50170000000PnxfAAC
  • https://www.enfocus.com/en/blog/automation-in-large-format-above-and-beyond



Blogikirjoittaja 

Juha Tarvainen
Seri-Deco Oy




 Juha Tarvainen on tekninen asiantuntija Seri-Decolla. Juhalla on yli 25 vuoden kokemus kouluttamisesta ja yli 20 vuoden kokemus suurkuvaympäristöistä. Hän on erikoistunut tuotannolliseen työnkulkuun ja värihallintaan. 
Lisätietoa: juha.tarvainen@seri-deco.fi



Seri-Deco on vuonna 1977 perustettu kuvallisen viestinnän laitteiden, materiaalien ja tarvikkeiden maahantuoja. Tarjoamme ratkaisuja digitointiin, kuvan tai merkkauksen tuotantoon erilaisille pinnoille sekä tuotteiden viimeistelyyn ja esillepanoon Suomen ja Viron markkinoille. Palveluksessamme työskentelevät 42 ammattilaista varmistavat sujuvan logistiikan lisäksi ammattitaitoisen asiakaspalvelun sekä toimivat tuki‐ ja huoltopalvelut. Seri-Decon pääkonttori ja varastot sijaitsevat Tuusulassa. Tytäryhtiö toimii Vilnassa, Liettuassa.
www.seri-deco.fi  /   www.seri-deco.ee  /   www.seri-deco.lt

torstai 1. lokakuuta 2015

Tulostusvalmiin tiedoston vaatimukset tulevaisuudessa

Kirjoittaja: Juha Tarvainen / Seri-Deco Oy


Maailma muuttuu ja tulostusvalmiit tiedostot sen mukana

Tähtäimessä PDF/X-3 ja vakiointi ?



Viimeisimmät värihallintakirjoitukset eri medioissa ovat käsitelleet väriharmonian ja harmaasävykuvien neutraalin toiston mahdollisuuksia Fogra PSD -konseptin avulla. Aihe onkin saanut erittäin hyvän vastaanoton eri puolilla Suomea pitämissäni profilointityöpajoissa kuluneen kahden vuoden aikana.  
Ajan myötä ja ihanteellisessa tilanteessa näiden aiemmissa kirjoituksissani käsittelemien RIP värihallinta-asetusten ja niihin liittyvien Fogra PSD -tulostusprofiilien seuraksi on ajateltuna myös tulostajalle saapuvan aineiston harmonisointi tai aineiston tietyt rajoitukset. Tämä tuotannon osa-alue ei liity suoranaisesti värihallintaan tai väriharmonisointiin, mutta Fogra PSD-ajattelu sisältää suosituksen myös siihen.



Fogra PSD suositukset


Lyhyesti sanottuna Fogra suosittelee saapuvan aineiston harmonisointia joko ohjeistamalla asiakkaita tai varmistamalla tuotantotalossa aineiston harmonisointi jollakin tuotanto-ohjelmalla.

Käytännössä Fogra suosittelee suurkuvassa käytettäväksi kirjavan aineiston asemesta PDF/X-3 tai X-4 -formaattia. Tämä siis korvaisi jpg-, tif-, eps- ja pdf-aineiston. Tämä voi tuntua utopistiselta, mutta on todellisuudessa helpommin ja nopeammin tehtävissä kuin aluksi luulisi. Jo nyt PDF/X-3 -formaattiin voi tallentaa hyvin pienellä vaivalla CorelDRAW X5, Adobe Illustrator CS5 ja Photoshop CS5 sekä Adobe InDesignistaCS5b -ohjelmistoversiosta alkaen.
Fogra PSD-manuaali käsittelee tätä asiaa englanninkielellä. Aineisto tukeutuu Sveitsissä sijaitsevaan organisaatioon. Heidän nettisivuiltaan löytyy PDF/X-standardia koskevaa tietoa sekä tulostajalle että painajalle saksaksi ja ranskaksi. Ko. kielille on saatavilla myös iPad -sovellus. 





PDF/X-3 tai X-4  -formaattiin tallentaminen ei ole vaikeaa. Oheisena esimerkkeinä Adobe Photoshop ja CorelDRAW.





X-3 ja X-4 formaattierot


Oleellisin ero X-3 ja ja X-4 -formaattiversioiden välillä on suhtautuminen läpinäkyvyyteen eli onko kuvassa mukana Live transparency-ominaisuuksia vai ei. Tähän asiaan liittyy periaatteellisia ja käytännössä havaittuja asioita samoin kuin pitkän tähtäimen tavoitteita. 

Tällä ei hetkellä ei suositella Live transparencya yhdistettäväksi kuvaan, jossa on RGB-elementtejä vaikka se on ohjelmallisesti mahdollista. Toisaalta eräs tulevaisuuden visio tai mahdollisuus, jota vielä tutkitaan on, että tulostustiedostoissa siirrytään pois CMYK-pohjaisuudesta. Aika näyttää mikä on mahdollista sekä ohjelmallisesti että käytännössä.



Tulostusvalmiin tiedoston tarkastuslista


Auttaaksemme tuotantotaloja hahmottamaan vakiointimahdollisuuksia heidän omassa arjessaan, toteutimme karkean lomake-ehdotelman tulostusvalmiin tiedoston tarkastuslistaksi. 

 Tämä PDF-lomake tuskin soveltuu sellaisenaan kovinkaan moneen tuotantoympäristöön. Sen tarkoituksena onkin herättää ajatuksia. Ehkä se voisi myös innostaa miettimään vakioinnin mahdollisuuksia omassa tuotantotiimissä "ruutupaperin ja lyijykynän" kanssa. 

Tämä luonnos yhdistää PDF/X-3 ajatteluun myös muita mahdollisesti saapuvan aineiston kontrollointiin liittyviä asioita kuten lisävärit tai jälkikäsittelyn huomioimisen. Jokaisella tuotantotalolla on ainakin jossain määrin erilaista kalustoa ja prosesseja, joten kaiken kattavaa suositusta tulostusvalmiin tiedoston vaatimuksista ei tässä rohjeta esittää vaan mieluummin suuntaviivoja, jotka tähtäävät saapuvan aineiston vakioimiseen niin pitkälti kuin mahdollista.

Kaikki mahdollisesti syntyvä keskustelu ja yhteydenotot allekirjoittaneeseen ovat tervetulleita koskien tätä aihetta. Ehkä  ehdottamaamme alustavaa lomaketta voidaan yhteistuumin hioa eteenpäin paikalliseen yrityskulttuuriin ja tarpeisiin sopivammaksi.

Lisätietoa

 



Kirjoittajan muut blogikirjoitukset 







Juha Tarvainen
Seri-Deco Oy





Juha Tarvainen on tekninen asiantuntija Seri-Decolla. Juhalla on yli 20 vuoden kokemus kouluttamisesta ja yli 15 vuoden kokemus suurkuvaympäristöistä. Hän on erikoistunut tuotannolliseen työnkulkuun ja värihallintaan. Lisätietoa: juha.tarvainen@seri-deco.fi



Seri-Deco on vuonna 1977 perustettu kuvallisen viestinnän laitteiden, materiaalien ja tarvikkeiden maahantuoja. Tarjoamme ratkaisuja digitointiin, kuvan tai merkkauksen tuotantoon erilaisille pinnoille sekä tuotteiden viimeistelyyn ja esillepanoon. Palveluksessamme työskentelevät 42 ammattilaista varmistavat sujuvan logistiikan lisäksi ammattitaitoisen asiakaspalvelun sekä toimivat tuki‐ ja huoltopalvelut. Seri-Decon pääkonttori ja Suomen varastot sijaitsevat Tuusulassa. Tytäryhtiö toimii Vilnassa, Liettuassa

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Tuotannollisten RIP-ohjelmien omat automaatiotyökalut

Kirjoittaja: Juha Tarvainen/Seri-Deco Oy

Jos suurkuvatuotannossa on jo mietitty työnkulkua (esimerkiksi PDF-editoreiden kannalta tai tuotannollisten suunnitteluohjelmien käyttämistä), saattaa olla hyödyllistä pohtia automaation hyödyntämistä. Tämä artikkeli keskittyy jo käytössä olevien RIP-ohjelmien omien työkalujen tai toimintojen hyödyntämiseen. Myöhemmin on tarkoitus julkaista artikkeli, jossa käsitellään erikseen hankittavien edullisimpien automaatio-ohjelmien mahdollisuuksia sovellettuna suurkuvaan. 

Laajemmin katsottuna mikä tahansa suurkuvatuotantoon suunniteltu RIP-ohjelma koostuu kolmesta moduulista. On melko yleistä, että RIP-valmistaja ei suunnittele tai koodaa niitä kaikkia itse, vaan lisensoi yhden tai kaksi moduulia toiselta valmistajalta (Raster Image Processor; PS/PDF Interpreter, Color Management Module ja Graphical User Interface/Functions). Tämä on samalla johtanut siihen, että monissa eri RIP-ohjelmissa voi olla merkittävä määrä samaa koodia, vaikka ne näyttävätkin aivan erilaisilta.

Nämä kolme moduulia ja niiden välinen integrointi ratkaisee sen millaiseksi käyttäjä kokee jonkin RIPin. Nimensä mukaisesti RIP-ohjelma tarvitsee 1) PS/PDF-tulkin, joka muuttaa tulostustiedoston sisältämän informaation tulostimen ymmärtämään muotoon, 2) RIP-ohjelma tarvitsee värihallintamoduulin ja 3) tarvitaan käyttöliittymä ja toiminnot –moduuli (tämä moduuli on aina RIP-valmistajan omaa käsialaa).

Useimmat RIP-valmistajat sisällyttävät ohjelman toimintoihin - enemmän tai vähemmän näkyvästi - automaatioon sopivia työkaluja tai toimintoja.

RIP-valmistajat ovat voineet lisensoida PS/PDF-tulkkeja esimerkiksi Adobelta tai Global Graphicsilta ja värihallintamoduuleita mm. Adobelta ja Microsoftilta. Ohjelman ulkonäön ja toimintojen osalta vastuu on ohjelman valmistajalla. Juuri tästä moduulista löytyvät kunkin RIP-ohjelman mahdolliset automaatiotyökalut tai –toiminnot. Tässä yhteydessä automaatiolla ei kuitenkaan tarkoiteta mitään raskasta tai monimutkaista prosessia, vaan pikemminkin esim. Microsoft Officesta tai Adobe CC:stä löytyviin makroihin verrattavia työkaluja tai toimintoja.

On hyvä muistaa myös, että nämä uuden sukupolven APPE-RIPit asennetaan ja konfiguroidaan yleensä koko verkkoa hyödyntäen, jos tulostinjonoja on enemmän kuin 3-4 kpl. Näiden ohjelmien kopiosuojat ovat verkkokopiosuojia. Siksi olemassa olevan lisenssin laskentatehoa voidaan tarvittaessa kasvattaa hajauttamalla RIP-ohjelma kahteen tai useampaan työasemaan. Tällainen ohjelmiston skaalautuva rakenne mahdollistaa myös töiden lähettämisen erillisestä RIPin moduulista muualtakin kuin kirjaimellisista RIP-asemista (vrt. normaalin ONYX Job Editorin asennus [PC] tai rajatun Calderan VisualRemoten [PC/Mac] asennus johonkin suunnitteluasemaan).

Kevyen automaation mahdollisuudet APPE-RIPeissä


Tässä artikkelissa käsitellään parin esimerkin avulla kevyen automaation periaatetta APPE-RIPeissä. Samankaltaisia ominaisuuksia löytyy myös joistakin PS-RIPeistä, joten näitä periaatteita voi jossain määrin soveltaa myös niissä.

Automaatioksi mielletään RIP-valmistajien taholta lähinnä makroja muistuttavat apuvälineet. Makrojen käyttäminen voi tarkoittaa mm. tilannetta, jossa tulostaja saa asiakkaalta 28 kpl erilaisia julisteita tai roll-uppeja tulostettavaksi. Tulosteet ovat keskenään saman kokoisia, mutta niille kaikille pitää tehdä tuotannollisista syistä useita työmääritysten asetuksia - kuten skaalaus 105%, 4 kpl kutakin, jopa reunojen rajaus jokaiselta sivulta 5 mm ja vaikkapa peilikuvaksi kääntäminen. Kaikki 28 tiedostoa voi tietysti avata yksi kerrallaan ja tehdä huolellisesti samat työmääritysten asetukset kullekin erikseen. Toinen vaihtoehto olisi luoda yksi makro, jonka avulla kukin tiedosto saa samat työmääritykset helposti.

Selkeitä esimerkkejä näistä makroista ovat Calderan Workflow-painikkeen avulla löytyvät mahdollisuudet sekä uuden v10 QuickPrint –ominaisuus. ONYX Thrivessä vastaava perinteikäs ominaisuus on nimeltään QuickSet. Toiminnon käyttäminen avaakin monipuolisia mahdollisuuksia jonkin valmiin työasetuksen käyttämiseen. Calderan QuickPrint on helpompi käyttää kuin sen Workflow. Toiminto on osittain tuttu niille, jotka ovat käyttäneet v9 olevaa tulostusasetusten tallentamista Print-ikkunasta (sijaitsee Action-valikon ja viiden asetuspainikkeen välissä; yhteensä kolme pienempää painiketta, jotka ovat New configuration name, Refresh ja Configuration management). Kun näitä tulostusasetuksia on nimetty ja tallennettu loogisesti, niitä voi käyttää makroina esimerkiksi Image-ikkunassa klikkaamalla tulostustiedoston päällä hiiren oikealla painikkeella (Send To: Printer...). 

ONYX Thrivessä QuickSet-ikkunaan on koottu valmiiksi yhteen yleisimpiä rutiineja. Jos ne eivät riitä, ikkunan alareunassa on Advanced-painike, joka avaa toisen ikkunan, jossa on suuri määrä erilaisia välilehtiä. Näiden välilehtien avulla on mahdollista tarkentaa makron toimintaa hyvinkin tarkasti. ONYXin RIP Queue-ikkunassa on kaksi painiketta, joiden avulla voi joko muuttaa olemassa olevia makroja (Edit QuickSets) tai luoda uusia (Configure Printer/Quicksets-välilehti). Molemmissa RIPeissä näiden makrojen määrä kannattaa pitää kuitenkin järkevänä. On hyvä miettiä miten ne voivat parhaiten auttaa omassa tuotantoympäristössä.


Tunnettujen APPE-RIPpien ominaisuuksiin kuuluvat helpot makrojen luomiset. Niiden mahdollisuudet ovat laajempia kuin vain Input-profiilien määrittäminen, spottivärikorvauksen aktivointi tai muotoonleikkauksen kohdistusmerkkien lisääminen.

Vaativamman tason makrona voitaneen pitää Calderan Workflow-toiminnon käyttöönottoa. Se vaatii hiukan perehtymistä ja suunnittelua, mutta sen avulla voi saada aikaan esimerkiksi seuraavan tapaisten ketjujen toteutumisen automaattisesti:

  • töitä voi lähettää FileManagerista makrossa määriteltyyn työnkulkuun 
  • töitä voi lähettää File: Print –komennolla suoraan Windows-työaseman suunnitteluohjelmasta Valvottuun kansioon 
  • työ voidaan poistaa automaattisesti Image-ikkunasta tai sen jostakin välilehdestä kun työ on tulostettu 
  • makroon on voitu lisätä muita moduuleita kuten toinen tulostin, Compose-ikkunan käyttäminen, joka esim. lisää logon jokaiseen prosessoituun työhön tai editoi bittikarttakuvan värejä

Edellä kuvatun kaltainen, sitä yksinkertaisempi tai vaativampi työnkulkumakro vaatii työnkulussa olevien moduulien asetusten konfigurointia, jonka jälkeen makro on toimintavalmis (Workflow-ikkunan moduulisymbolien rattaat eivät ole enää paikallaan vaan alkavat pyöriä).

Jotkin RIPit sallivat myös vaativamman tason makron rakentamista, kuvassa esimerkki Calderan Workflow-ikkunasta (lähetys esim. Image-valikosta lähes samoin kuin QuickPrintissä; Send To: WorkFlows...).

 

Muita automaation kaltaisia toimintoja


Muitakin suurkuva-RIPpien toimintoja voidaan käyttää automatisointiin. Valvottua kansiota  (Hot Folder) voidaan käyttää töiden avaamiseen suoraan RIPpiin haluttuun paikkaan tai muotoonleikkaukseen liittyvässä automatisoinnissa. Kansiota voidaan käyttää myös tiedoston valkoisen osavärin luomiseen. Lisäksi RIP-ohjelmien asetteluun liittyvä automaattinen järjestely on tullut jatkuvasti monipuolisemmaksi. Ohjelmiin on lisätty varsinaisista suurkuvatyönkulkuohjelmien tuttuja ominaisuuksia kuten Step and Repeat –toiminto (tekstiili- tai tapettitulostuksen toistot), True Shape Nesting –materiaalinsäästö (muotoonleikkauspolun muotoon perustuva materiaalinsäästö) tai jälkikäsittelymerkkien lisääminen (purjerengasmerkit tai poranreikien symbolit).

Valvottu kansio –toiminnon käyttämiseen voidaan yhdistää tallennus työasemasta määrättyyn verkkopolkuun. Se voi toimia myös suoraan internet-selaimesta, jos RIP ja sen asetukset sallivat tämän. Jos Valvottu kansio –toimintoon yhdistetään makron käyttäminen, se voi entisestään tehostaa tuotantoa. Valkoisen värin työnkulku tai pitkälle viedyt rulla- tai tasoleikkurityönkulun mahdollisuudet ovat oma kokonaisuutensa. Niistä saa lisätietoja maahantuojilta ja valmistajien sivuilta. 

RIPit ovat tukeneet jo jonkin aikaa useita automaatiota edistäviä digitaalisia standardeja. Yksi tutuista on RIPissä olevien spottivärikirjastojen arvojen yhdistäminen tulostustyössä oleviin spottivärimäärityksiin (mm. Pantone, RAL ja NCS). Myös tuki työmääritysten kulkemiselle töiden mukana on jo käytössä. (JDF; Job Definition Format, joka CIP4-organisaation painoalalle v. 2001 julkaisema määritelmä).

Raskaan sarjaan automaation mahdollisuudet 

 

Makrojen käyttämistä järeämpien, erikseen hankittavien automaatio-ohjelmistojen hintataso on monella tavalla sopivassa suhteessa suurkuvalaitteiden hintatason kanssa. Monet niistä ovat huomattavan edullisia suurkuva-alalla verrattuna muuhun teollisuuteen ja joskus jopa verrattuna muuhun graafiseen teollisuuteen.

Kuten on jo aluksi todettiin, artikkelin jatko-osassa huhtikuussa pyritään luomaan katsaus varsinaisiin automaatio-ohjelmiin. Ne voivat soveltua joihinkin suurkuvan tuotantoympäristöihin. Näille ohjelmille on tyypillistä varsinaisten suurkuvarutiinien automaation lisäksi mahdollisuus kytkeytyä yrityksen muihin tietojärjestelmiin joko moduulipohjaisesti tai käyttämällä ohjelmointiosaamista. Tässä artikkelissa kuvattujen vinkkien ja mahdollisten automaatio-ohjelmien merkitys tulee ilmeisesti vain vahvistumaan, sillä suurkuva-alalle näyttää saapuvan kasvavassa määrin teollisesta tuotannosta tuttuja piirteitä.

Lisätietoa





Juha Tarvainen
Seri-Deco Oy





Juha Tarvainen on tekninen asiantuntija Seri-Decolla. Juhalla on yli 20 vuoden kokemus kouluttamisesta ja yli 15 vuoden kokemus suurkuvaympäristöistä. Hän on erikoistunut tuotannolliseen työnkulkuun ja värihallintaan. Lisätietoa: juha.tarvainen@seri-deco.fi




Seri-Deco on vuonna 1977 perustettu kuvallisen viestinnän laitteiden, materiaalien ja tarvikkeiden maahantuoja. Tarjoamme ratkaisuja digitointiin, kuvan tai merkkauksen tuotantoon erilaisille pinnoille sekä tuotteiden viimeistelyyn ja esillepanoon. Palveluksessamme työskentelevät 42 ammattilaista varmistavat sujuvan logistiikan lisäksi ammattitaitoisen asiakaspalvelun sekä toimivat tuki‐ ja huoltopalvelut. Seri-Decon pääkonttori ja Suomen varastot sijaitsevat Tuusulassa. Tytäryhtiö toimii Vilnassa, Liettuassa


Seri-Deco tarjoaa ratkaisuja levyjen työstämiseen, kuvan tai merkkauksen tuotantoon eri pinnoille sekä tuotteiden viimeistelyyn. Tuotevalikoima kattaa suurkuvatulostimet, leikkurit, CNC-jyrsimet, tuotantolaserit, laminointilaitteet sekä erilaiset tuotantomateriaalit ja -ohjelmistot. Palveluksessa työskentelevät 27 ammattilaista varmistavat sujuvan logistiikan lisäksi ammattitaitoisen asiakaspalvelun sekä toimivat tuki‐ ja huoltopalvelut. Seri-Decon pääkonttori ja Suomen varasto sijaitsevat Tuusulassa. Tytäryhtiö toimii Vilnassa, Liettuassa.

 Sd-akatemia kattaa erilaisia alan käsityötaitoja ja erikoisosaamista kehittäviä ammattilaiskursseja. Kurssien tavoitteena on antaa osallistujille valmiudet laadukkaiden ja yritykselle kannattavien asiakasprojektien toteuttamiseen sekä oman ammattitaidon myymiseen. Seri-Deco pyrkii alan kurssitoiminnan ja yrityksen aktiivisen viestinnän avulla parantamaan yleistä mielikuvaa graafisesta alasta mielenkiintoisena toimialana ja laadukkaiden palvelujen tarjoajana.
Tilaa: Blogitekstit (Atom)